Baskimaa, Euskadi, País Vasco (Álava, Guipúzcoa, Vizcaya)
Baskimaa eli Euskadi (espanjaksi País Vasco) sijaitsee Pohjois-Espanjassa Biskajanlahden rannalla. Rannikon maisemaa leimaavat jyrkät kalliot, hiekkaiset merenlahdet ja pienet, idylliset kalastajakylät. Sisämaa on kumpuilevaa ja vehreää. Ilmasto on leuto ja monin paikoin hyvin sateinen. Rannikkoalueet saavat vettä jopa puolitoista metriä vuodessa, kun sisämaassa voi sataa vain noin 500 mm.
Vain tietyt rypälelajikkeet menestyvät baskimaan merellisessä ilmastossa. Viininviljelyn selkärankana on aromaattinen ja hapokas Hondarrabi Zuri, jonka lisäksi viljellään ennen muuta vaaleita Hondarrabi Zuri Zerratia (Petit Courbu) ja Izkiriota (Petit Manseng, Gros Manseng) -rypäleitä sekä tummaa Hondarrabi Beltzaa ja Tempranilloa.
Viinintuotanto väheni 1800-luvun lopulta alkaen merkittävästi peräkkäisten vitsausten ja tautien, kuten viinikirvan ja homeen sekä ulkomaisten viinien maahantuonnin, mutta myöhemmin myös teollistuminen ja kuluttajien makutottumusten muutosten vuoksi. 1980-luvulle tultaessa Baskimaan viinitarhat olivat vähentyneet niin, että niitä oli enää jäljellä Bizkaikossa 59 hehtaaria, Getariakossa 25 hehtaaria ja Arabakossa vain viisi hehtaaria. Systemaattisen kehittämisen myötä viinintuotanto on elpynyt, ja viinitarhojen pinta-ala on nyt Getariakossa noin 450 hehtaaria, Bizkaikossa noin 430 hehtaaria ja Arabakossa noin 100 hehtaaria.
Baskimaan erikoisuus on pirskahteleva ja hapokas txakoli-viini, joka tarjoillaan usein korkealta lasiin kaataen.
Txakoli tarkoittaa kylän viiniä, ja se valmistetaankin edelleen usein perinteisin menetelmin. Korkealta kaataminen on näyttävää, mutta ennen kaikkea se saa kuplat liikkeelle ja tuo viinin aromit esiin.
Hapokkaista Txakoli-viineistä voi löytää sitruunaa, greippiä, vihreää omenaa, päärynää ja hienovaraista mineraalisuutta. Txakoli-punaviinit ovat kevyen hapokkaita ja hedelmäisiä.
Kuva: Crushed Grape Chronicles
Tuottajat siirtyvät yhä enemmän kevyistä, pirskahtelevista tyyleistä kohti monimutkaisempia makuja ja tynnyrikypsytettyjä valkoviinejä. Myös uudentyyppisiä kiinnostavia puna- ja roseeviinejä tuotetaan. Baskimaalta löytyykin tällä hetkellä paljon kiinnostavia txakoli-viinejä, joissa on syvyyttä, rakennetta ja hyvä kypsytyspotentiaali.
Baskimaalta löytyy myös makeita viinejä, jotka eroavat useimpien muiden espanjalaisten viinialueiden jopa rusinaisista jälkiruokaviineistä. Atlanttisen ilmaston ansiosta baskimaan makeat viinit ovat vähemmän makeita, ja hienostuneen sitruksisia.
DOP Chacolí de Álava – Arabako Txakolina (2001) sijaitsee Álavan maakunnassa Bilbaon kaupungin eteläpuolella. Se on baskimaan laatuluokitelluista viinialueista nuorin ja pienin, ja kauempana sisämaassa kuin kaksi muuta. Alueella vallitsee atlanttinen ilmasto, johon mannerilmasto tuo omat vaikutteensa. Kesät ovat viileitä, talvet kylmiä ja hallanarkoja. Alueen ilmankosteus on korkea, vuotuinen sademäärä on noin 900 mm. Lämpötila ei nouse yli 20 asteen, mikä pidentää ja viilentää kasvukautta.
Tarhat sijaitsevat korkeammalla kuin muilla baskimaan DO-alueilla, eli 350-500 metriä merenpinnan yläpuolella. Viileämmät lämpötilat ja suuremmat vuorokautiset lämpötilavaihtelut auttavat säilyttämään rypäleiden hapokkuuden. Maaperä on kalkki- ja savipitoinen, mikä puolestaan edistää viinien mineraalista luonnetta.
Arabakon valkoviinit ovat raikkaan eloisia, kevyitä, hapokkaita ja hedelmäisiä. Viineistä löytyy usein vihreää omenaa, sitruunankuorta ja tuoreita yrttejä. Niiden jälkimaku on mineraalinen ja niistä löytyy hienoista suolaisuutta.
Viinit ovat myös hieman kuplivia, mikäli ne pullotetaan hiivasakan kanssa. Tämä jättää viiniin hieman hiilidioksidia ja käynnistää kevyen jälkikäymisen.
Viinit valmistetaan pääasiassa Hondarrabi Zuri -rypäleestä. Lisäksi viljellään vaaleaa Hondarrabi Zuri Zerratiaa ja tummaa Hondarrabi Beltzaa, mutta myös useita muita lajikkeita, kuten Petit Courbu, Petit Manseng, Gros Manseng, Sauvignon Blanc, Riesling, Chardonnay, Pinot Noir ja Cabernet Franc.
DOP Chacolí de Bizkaia – Bizkaiko Txakolina (1994) sijaitsee Biskajanlahden rannikolla Bilbaon länsi- ja itäpuolella. Ilmasto on atlanttinen, kostea ja leuto. Vuotuinen sademäärä on 1000–1300 mm. Maaperä on hieman hapan ja savipitoinen, pohjamaa kalkkikiveä ja soraa. Viinintuotannon uhkina ovat keväthallat, rankkasateet, kylmyys, kosteus ja erilaiset kasvitaudit.
Viinitarhoja löytyy läheltä rannikkoa, sisämaan laaksoista ja vuorenrinteiltä. Tarhoja perustettaessa pyritään varmistamaan maksimaalinen auringonvalon määrä, tuulensuoja ja ilman kierto. Yleisiä ovatkin etelään avautuvat tarhat ja säleikköviljelmät.
Meren vaikutus hidastaa rypäleiden kypsymistä. Syksyn ensimmäiset Atlantin myrskyt tuovat kosteita ja leutoja lounaistuulia (ábregos), jotka synnyttävät kuivan ja lämpimän Föhn‑ilmiön, joka luo otolliset olosuhteet rypäleiden kypsymiselle juuri ennen sadonkorjuuta.
Rypäleet korjataan pääosin käsin, sillä viinitilat ovat pieniä ja hajallaan ja sijaitsevat vaikeapääsyisillä alueilla tai jyrkillä rinnetonteilla. Tämä voi myös nostaa rypäleiden hinnan kolmin-nelinkertaiseksi verrattuna moniin lähialueen tarhoihin.
Bizkaiko oli baskimaan viinialueista ensimmäinen, joka alkoi kehittämään viinejä, jotka muistuttivat enemmän perinteistä valkoviiniä kuin perinteistä txakolia. Alueen viinit ovat tyypillisimmillään kevyitä, kuivia ja hapokkaita, ja niistä löytyy usein ripaus yrttisyyttä ja mineraalisuutta. Mutta myös täyteläisempiä ja hedelmäisempiä viinejä tuotetaan. Bizkaiko tuottaakin tällä hetkellä hyvin kiinnostavia gastronomisia viinejä.
Hondarrabi Zuri on rypälelajikkeista tärkein. Sitä käytetään monesti yhdessä Hondarrabi Zuri Zerratian kanssa, joka tuo viineihin kukkaisia aromeja sekä hienoista karvautta. Hondarrabi Beltzaa käytetään puna- ja rosee-viinien valmistuksessa. Siitä tuotetaan kevyitä, mutta aromaattisen hedelmäisiä viinejä. Muita sallittuja lajikkeita ovat Pinot Noir ja Berdexarie (Cabernet Franc) ja vaaleista lajikkeista Mune Mahatsa (Folle Blanche), Izkiriota (Gros Manseng), Izkiriota Ttipia (Petit Manseng), Sauvignon Blanc, Riesling ja Chardonnay. Näiden vaaleiden rypäleiden käyttöön liittyy tiettyjä rajoituksia.
DOP Chacolí de Getaria – Getariako Txakolina (1989) sijaitsee Biskajanlahden rannalla Bilbaon kaupungin itäpuolella lähellä Ranskan rajaa. Sitä rajaa pohjoisessa Atlantin valtameri ja idässä Pyreneiden vuoristo.
Atlantin tuulet estävät äärimmäisen kuumuuden ja kylmyyden, ja pitävät lämpötilat maltillisina. Vuotuinen sademäärä on 1000-1300 mm vuodessa, paikoin jopa 1600 mm. Myös meren läheisyys nostaa alueen ilmankosteutta, mikä vaikuttaa viiniköynnösten kasvuolosuhteisiin. Se myös tuo alueen viineihin niille tyypillisen, hienoisen suolaisuuden. Hiekkainen maaperä puolestaan antaa viineille niiden mineraalisuuden.
Getariakon viinitarhat on usein pengerretty jyrkille etelään avautuville rinteille auringonvalon maksimoimiseksi ja suojaamaan tarhoja rannikon sääoloilta. Rinteiden jyrkkyyden vuoksi viiniköynnöksiä tuetaan vaijereilla tai kivillä. Usein käytetään säleikköjä tai perinteisiä pergolarakennelmia auringonvalon keräämiseksi ja kosteuden torjumiseksi.
Toisin kuin Bizkaiko, joka on systemaattisesti kehittänyt kansainvälistä viiniprofiiliaan, monet Getariakon viinitalot ovat keskittyneet kehittämään paikallista viinityyliä ja valinneet viineilleen pidemmän kypsytysajan. Monet tuottajat ovat myös säilyttäneet txakolille ominaisen luonteen ja kuplivuuden, pyrkien samalla kuitenkin tuottamaan entistä moniulotteisempia ja kerroksellisempia viinejä.
